Ajoitus ennen kaikkea

Teitkö uuden vuoden hyvän lupauksen? Suurella osalla suomalaisista se liittyy tipattomaan tammikuuhun. On mahdollista luvata paljon muutakin: laihtua, lopettaa tupakointi, olla kiltimpi vaimolle, anopille tai ihmisille yleensä. Mutta suurin osa meistä epäonnistuu. Viimeistään kevätauringon lämmittäessä unohtuvat talven pimeinä tunteina tehdyt lupaukset. Onko kurittomuus kevään aikaansaannosta vai onko uuden vuoden lupauksessa jotain rakenteellisesti väärää?

Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Parhainkaa lupaus ei tule kestämään, ellei se ole haluttu ja harkittu. Uusi vuosi raketteineen ja kuohuvineen on pahin mahdollinen hetki tehdä elämän tärkeitä päätöksiä. Paitsi että tunnemme karmeaa syyllisyyttä yli kaksi kuukautta jatkuneista pikkujouluglögeilyistä, olemme luultavasti ylioptimistisia tulevaisuuden suhteen. Vuoden vaihtuminen antaa olettaa, että olisimme puolen yön jälkeen yhtä muuttuneita kuin päivämääräys.

Tärkeät päätökset tulisi tehdä jalat tukevasti maassa ja peppu kiinni työtuolissa. Hyvä ajankohta voisi olla vaikkapa uuden vuoden aaton jälkeen noin viikon päästä. On aika miettiä, ilman syyllisyyttä tai shampanjaa, mitä todella haluamme tulevalta vuodelta. Onko aika tehdä suuria uraa koskevia päätöksiä? Kartoittaa tarjolla olevia mielenkiintoisia työpaikkoja ja tarttua viimein tilaisuuteen tehdä unelmista totta?

Päätökset vaativat hieman aikaa. Ei määrättömästi, mutta jonkin verran kuitenkin. Jotta hyvä aikeesi toteutuisi, sinun on uhrattava jokunen puolituntinen kerran viikossa sen eteenpäin viemiseksi. Kun teet lupauksen itsellesi ja seuraat sen toteutumista puhaltaen aika ajoin tuulta purjeisiin, voit olla melkein varma onnistumisestasi. Onnea vuodelle 2011!